Blogi

Arpa on heitetty - innovaatiosetelistä virtaa uudistumiseen?

Lähes tarkalleen vuosi sitten, marraskuussa 2016, avattiin Business Tampereen, silloisen Tredean, innovaatiosetelin haku yrityksille. Nyt kun viimeisetkin sentit tästä pilottihankkeesta on myönnetty lokakuussa 2017, on hyvä hetki vilkaista peruutuspeiliin ja kristallipalloonkin. Mistä tässä on ollut kyse, mitä tapahtui, ja miltä tulevaisuus näyttää.

Innovaatiosetelillä kokeillaan konkreettisesti uudenlaista rahoitusmallia ja sähköistä palvelualustaa yhteistyössä pk-yritysten kanssa. Käytännössä yritykset ovat voineet hakea seteliä hankkiakseen liiketoimintansa kehittämiseen asiantuntijapalveluita ja osaamista, jota heiltä itseltään puuttuu.

Toimintamalliin kuuluu joustava ja nopea digitaalinen prosessi sekä avoimuus ja markkinalähtöisyys. Innovaatioseteli-hanketta ovat rahoittaneet Pirkanmaan Liitto (Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR) ja Tampereen kaupunkiseudun kunnat. Seteleitä on vuoden aikana myönnetty 4 kertaa, joista viimeisin kierros lokakuussa 2017 Tampereen kaupungin myöntämän lisärahoituksen turvin. Tuen maksimimäärä/yritys on 5.000 €. Myönnettyjen setelien kokonaismäärä on 216 kpl, arvoltaan yhteensä 995.500 €. Seis, hetkinen! Miljoona euroa, mihin tarkoitukseen? Kyllä, palataan tähän kohta.

Sähköinen palvelualusta toimii siten, että palveluntuottajat rekisteröityvät ja tekevät palveluistaan tuotekortteja tarjolle potentiaalisia setelin hakijayrityksiä varten. Tämä mahdollisuus on avoin kaikille palveluntuottajille. Setelin hakija tekee sähköisen hakemuksen suoraan tuotekorttiin kohdistuen, eli yrityspari syntyy jo hakemusvaiheessa. Hakemuksia on käsitelty ja seteleitä myönnetty joko hakujärjestyksessä tai arpomalla hyväksyttävien hakemusten kesken. Viranomaisharkinta rajoittuu siis minimiin ja hakemuksia ei ole yritetty laittaa paremmuusjärjestykseen. Suurin osa on ollut hyväksyttäviä viimeistään lisätarkennusten jälkeen. Hakujärjestyksessä myöntäessä nopeimmat ja aktiivisimmat ovat saaneet tukea niin kauan kuin hakua on voitu pitää auki. Haasteena on tiedottaminen hakumahdollisuudesta ja lyhyt hakuaika, koska varoja on rajallisesti. Arvontamenettely on tavallaan ”tasapuolisempaa”, ja hakuaika voidaan määritellä niin pitkäksi, että useampi yritys ehtii mukaan. Tästä kuitenkin seuraa tukien myöntäjän kannalta byrokratiahaaste: Tarkoitushan on selviytyä kevyellä prosessilla, ja arvontamenettelyssä käsitellään mittava määrä hakemuksia, jotka eivät lopulta seteliä voi saada.

Noin puolet myönnetyistä seteleistä on vielä yritysten välillä työn alla, mutta jo valmistuneiden palveluiden osalta käyttäjäpalaute on ollut lupaavaa. 75 % setelin saaneista yrityksistä ilmoittaa setelillä toteutetun toimenpiteen edesauttaneen vientiä tai laajentumista uudelle markkina-alueelle. Noin 30 % yrityksistä näkee setelitoimenpiteen kasvattavan huomattavasti heidän liikevaihtoaan. Innovaatiosetelillä tehdyistä toimenpiteistä yritykset ovat tähän mennessä ilmoittaneet syntyneen 13 uutta työpaikkaa. Vuoden 2018 alkupuolella toteutetaan syvällisempi vaikuttavuusseuranta, josta saadaan tarkempia tuloksia.

Digitaalisuus, avoimuus ja markkinalähtöisyys ovat saaneet kiitosta osallistujayrityksiltä. Setelillä on onnistuttu aktivoimaan erityisesti pienten yritysten innovaatiohalukkuutta ja toteuttamaan toimenpiteitä, jotka resurssien niukkuudesta johtuen yrityksissä joko lykkääntyisivät tai jäisivät kokonaan tekemättä. Tämä on mielestäni yksittäisen yrityksen tasolla eräs oleellisimpia asioita setelimallissa. Suuri osa setelin hakijoista on start up- tai mikroyrityksiä, joiden resurssit ovat äärimmäisen rajalliset ja niissä mietitään moneen kertaan, mihin panokset kohdistetaan. Riskejä helposti mieluummin vältellään, kuin otetaan. On ollut hienoa saada kuulla sitä aitoa iloa langan toisessa päässä, kun setelin saanut yritys on kiitellyt mahdollisuutta päästä hankkimaan puuttuvaa osaamista. Kerran oli tilaisuus kertoa mikroyrittäjälle setelin myöntämisestä ihan henkilökohtaisesti tavatessa, ja olin kyllä näkevinäni liikutuksen kyyneleitä silmissä, niin tärkeänä hän tätä piti.

Setelin käyttötarkoitusta ei ole ennalta rajattu kovin tarkasti. Tämä on minusta hyvä asia, sillä lopulta yrittäjä itse tietää parhaiten, mihin hän mielestään tukea tarvitsee. Uskallan väittää, että tässäkin suhteessa viranomaisarviointi olisi äärimmäisen haastavaa, jos käyttötarkoituksia laitettaisiin keskinäiseen paremmuusjärjestykseen.

Tarvitaanko tällaista toimintamallia sitten, jos ajatellaan julkisia yrityspalveluita laajemmassa mielessä? Yksinkertainen vastaus ja mielipiteeni on, että kyllä tarvitaan. Seteli näyttää joustavasti ja nopeasti vastaavan täsmätarpeisiin, jotka voivat merkittävästi viedä start up- ja mikroyritysten liiketoimintaa eteenpäin, sekä auttaa myös pidemmälle ehtineitä pk-yrityksiä kohdistetusti. Nyt käytössä ollut max 5.000 €/yritys on pieni summa kokonaisuudessa, eikä sillä tehdä ihmeitä, mutta saattaa olla juuri se mitä tarvitaan alkuun tai uudelle tasolle pääsemiseksi. Palveluntuottajan ja setelin käyttäjän yhteistyö voi usein jatkua pitkällekin vielä setelitoteutuksen jälkeen. Setelillä ei varmasti ratkaista kaikkea, mutta se voi hyvin toimia yhtenä osana julkisten yrityspalveluiden nykyaikaista kokonaisuutta jo lähitulevaisuudessa. Muutkin kaupunkiseudut ovat kiinnostuneita toimintamallista, Business Oulussa setelien myöntäminen on käynnistynyt lokakuun 2017 aikana, ja myös Jyväskylä on tehnyt päätöksen vastaavan kokeilun toteuttamisesta. Tämä on todella hyvä asia, sillä kaikesta hyvästä huolimatta myös parannettavaa riittää, ja mm. sähköisen palvelualustan jatkokehitystä varten lisänäkemykset ja uudet käyttäjät ovat tervetulleita.

Jukka Reunavuori
Projektipäällikkö, Innovaatioseteli
Business Tampere

comments powered by Disqus
comments powered by Disqus