Artikkelit

Yrityspalvelusetelitilaisuudessa vallitsi iloinen yksimielisyys - katso selvitysraportit

​

Yrityspalveluseteli aiheutti positiivista ajatustenvaihtoa viime viikon torstaina 21.5.2015 hotelli Rosendahlissa, kun setelin mahdollisuuksia selvittäneiden kartoitusten tulokset julkaistiin. Arviolta 50 aiheesta kiinnostunutta vaihtoi kevätauringon sisäilmaan kuullakseen lisää työkalusta, jota Tampereen kauppakamarin Peer Haataja kutsui kamarin uutiskirjeen pääkirjoituksessa "säänneltyjen markkinoiden häiriköksi".  

Tampereen seudun yrityspalveluiden kehittämistä on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ssä lähestytty tänä vuonna usealta suunnalta. Kaupunkiseudun kunnissa pidettiin infotilaisuudet saatavilla olevista palveluista, yrittäjien kehitysideoita kysyttiin mm. yrityspalvelupelin avulla sekä jatkossakin toiminnassa olevassa LinkedIn-ryhmässä, TTY:n ja Aalto Yliopiston Pop up - tietotyön tuottavuus -hanke tutkii Tredean pyynnöstä liikkuvan yrityspalvelupisteen toimintamahdollisuuksia ja viimeisimpänä saatiin tulokset yrityspalvelusetelin mahdollisuuksista tuottaa uudenlaista yrityspalvelukulttuuria Suomeen ja Pirkanmaalle.

Yrityspalvelusetelin juridisia ja sisällöllisiä mahdollisuuksia tutkittiin Tredean koordinoimassa Yrityspalvelu 2.0 – esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa -hankkeessa, jonka tavoitteena oli yrityspalvelusetelimalliin tutustuminen ja erityisesti juridisen toimintaympäristön tunnistaminen ja kartoitus sekä ”rautalankamallin” rakentaminen setelijärjestelmästä. Selvityksissä tutkittiin erikseen innovaatio- ja kansainvälistymissetelin mahdollisuuksia ja pyrittiin tunnistamaan potentiaalisia palveluita. Olennaista hankkeessa oli lisäksi analysoida olemassa olevat järjestelmät 14 Euroopan maassa.

Hankkeen esiselvitysten tulokset ja johtopäätökset kuultiin torstain tilaisuudessa. Selvitysten mukaan setelimalli vastaisi useimpiin yrityspalveluiden kehittämishaasteisiin, parantaisi palveluiden saatavuutta ja laatua sekä mahdollistaisi liiketoimintaa, joka muuten jäisi syntymättä. (Katso tilaisuuden materiaalit ja raportit artikkelin lopusta.) 
 
KPMG:n Jan Ljungman korosti esityksessään, että uuden hankinadirektiivin mukanaan tuoma asiakasvalintaan perustuva hankinta mahdollistaa palveluiden hankinnan ilman pooleja tai kilpailutuksia. Kun asiakas, eli yritys, valitsee itselleen palvelujen tuottajan ja pääsee antamaan palautetta saamastaan palvelusta, alkavat markkinat väistämättä kehittyä kohti yhä paremmin yritysten tarpeisiin vastaavia palveluita
 

”Tilaisuus oli onnistunut ja silmiäavaava. Tehdyt raportit raivasivat esteet yrityspalvelusetelin pilotoinnin tieltä. Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä tuumasta toimeen. Yhteinen halu edetä asiassa on selvästi olemassa”, iloitsee seteliselvityksen projektipäällikkö Niina Immonen Tredeasta.

Kauppakamarin Peer Haatajan vetämässä paneelissa keskustelivat Petri Räsänen Pirkanmaan liitosta, Kari Komulainen TEM:stä, Sanna Varpukari-Anttila Sovelto Oyj:stä, Ismo Paananen Agendium Oy:stä ja Tuija Telén Tampereen kaupungilta.​
Kauppakamarin Peer Haatajan vetämässä paneelissa keskustelivat Petri Räsänen Pirkanmaan liitosta, Kari Komulainen TEM:stä, Sanna Varpukari-Anttila Sovelto Oyj:stä, Ismo Paananen Agendium Oy:stä ja Tuija Telén Tampereen kaupungilta.​

Yrityspalveluseteli - mihin sitä tarvitaan? Jukka Lehtonen, EK

Juridinen toimintaympäristö, Jan Ljungman, KPMG

Yrityspalvelusetelin käyttö, Henri Lahtinen, Ramboll Management Consulting Oy

Innovaatioseteliraportti 18.5.2015

Kansainvälistymisseteliraportti 18.5.2015

Tiivistelmä - juridinen selvitys yrityspalveluiden järjestämisestä sähköisellä palvelusetelimallilla

Juridinen selvitys yrityspalveluiden järjestämisestä sähköisellä palvelusetelimallilla