Artikkelit

Yritykset – nyt on aika hyödyntää avointa dataa!

Suomen kuuden suurimman kaupungin avoimen datan kärkihanke on saanut kaupunkien tietovarantojen avaamisen ja hyödyntämisen hyvään alkuun. Hanke päättyy vuodenvaihteessa, mutta työ jatkuu. Tampereella toivotaan nyt erityisesti tietoja yritysten datatarpeista.

6Aika Tampere
Matti Saastamoinen ja Joonas Dukpa ovat olleet alusta asti avoimen datan kärkihankkeessa. Saastamoinen on vastannut Business Tampereen kautta hankkeen kansallisesta näkökulmasta ja alueiden yhteistyöstä, Tampereen kaupungilla työskentelevä Dukpa taas pitää huolen siitä, että data aukeaa yrityksiä palvelevalla tavalla Tampereen seudulla.

Avoimeen dataan perustuvalla bisneksellä on kaikki mahdollisuudet räjähtävän nopeaan kasvuun – dataa opitaan hyödyntämään koko ajan älykkäämmin ja monipuolisemmin uusien palvelujen raaka-aineena. Jo lähitulevaisuudessa datan älykäs käyttö voi olla juuri se tekijä, jonka avulla menestyvimmät yritykset erottuvat edukseen.

Kaupunkien järjestelmissä taas on paljon yritysten kannalta kiinnostavaa ja käyttökelpoista tietoa, joten kaupunkien kannattaa panostaa datan avaamiseen. Mikään yksiselitteinen oikotie uuden liiketoiminnan syntyyn se ei ole, mutta toisinaan juuri kaupungin julkinen data voi tuoda selkeän edun jonkin tietyn palvelun kehittäjälle ja käyttäjälle.

– Yritykset käyttävät sekä kaupunkien avaamaa että muuta saatavilla olevaa dataa. Julkisen puolen tehtävänä on avata dataa mahdollisimman paljon ja niin, että se on helposti otettavissa käyttöön. Markkinat kehittävät keinot avoimen datan hyödyntämiseen, linjaa hankepäällikkö Matti Saastamoinen.

Elinkeinoelämälle ja yrityksille hyödyllisen datan avaaminen on ollut 6Aika - avoin data ja rajapinnat -hankkeen lähtökohtana. Kun yhteistyössä on mukana kuusi suurta kaupunkia, joissa on yhteensä noin 1,4 miljoonaa asukasta, puhutaan jo Suomen oloissa kiinnostavasta markkina-alueesta.

– Lisäksi data avataan tavalla, joka on maailmallakin käytössä, joten parhaimmillaan yritys voi samalla kehittää avoimeen dataan perustuvaa vientituotetta, Saastamoinen sanoo.

Suomen suurimmissa kaupungeissa on avattu tähän mennessä kaikkiaan jo yli 1000 datasettiä. Yhtenäisiä avauksia on tehty neljällä osa-alueella: tapahtumatieto, päätöksenteko, palautedata ja resurssienvaraukset. Tapahtumatieto on laajimmin avattu ja eniten käytetty kokonaisuus.

– Kun tapahtumat saadaan yhden rajapinnan taakse, se antaa yrityksille hyvän mahdollisuuden tapahtumapalvelujen kehittämiseen ja tarjoamiseen loppukäyttäjille eli meille kaikille. Tapahtumatietopalvelu Eventz.today on hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta, sanoo projektipäällikkö Joonas Dukpa Tampereen kaupungilta.

Sovellusten kehittäminen loppukäyttäjille tai vaikkapa kunnalle on selkeä avoimen datan tarjoama liiketoimintamahdollisuus. Toisaalta bisnestä voi syntyä myös datan jalostamisen ja analytiikan ympärille, kertoo Tampereella tehty yrityskartoitus.

– Osa yrityksistä pystyy tekemään ratkaisujaan raakatiedon pohjalta itse, mutta suuri osa tarvitsee toteuttajaksi asiantuntijayrityksen, joka käsittelee datan helpommin hyödynnettävään muotoon, Dukpa kertoo.

Datan avaamisesta on tullut 6Aika-hankkeen aikana pysyvämpi toimintamalli kuudessa hankkeeseen osallistuneessa kaupungissa, vaikka muutos onkin tapahtunut suurille kaupungeille tyypillisen hitaasti. Samalla on syntynyt kaupunkien keskinäinen yhteistyöverkosto, joka jatkaa toimintaa myös hankkeen jälkeen.

– Näin monen kaupungin tiivis yhteistyö datan avaamisessa on kansainvälisestikin merkittävää ja ainutlaatuista, Saastamoinen toteaa.

Yritysmaailma on tarttunut avoimen datan mahdollisuuksiin hitaammin kuin hankkeen alussa arvioitiin. Toisaalta dataa pitää saada riittävästi auki ennen kuin yritykset edes voivat innostua siitä isommassa mitassa.

– Yritykset tuntuvat olevan kiinnostuneita, mutta varmasti se ottaa vielä oman aikansa, että kaupungin datalähteiden käyttämisestä tulee niille aivan tavanomaista toimintaa. Liikenne- ja tapahtumadatan käyttö on kasvanut hankkeen aikana, ja muita toimialoja tulee kyllä vähitellen perässä, Dukpa sanoo.

Tampere on avannut hankkeen aikana 103 datasettiä, ja liikennepuolella on tehty Tampereella merkittäviä avauksia. Esimerkiksi liikennevalodataa voivat hyödyntää yritykset, jotka kehittävät älyliikenteen palveluja tai analysoivat liikennetietoja. Tampereella on testattu muun muassa sovelluksia, joilla pyritään lyhentämään niiden käyttäjien pysähtymisaikoja liikennevaloissa. Älykkään liikenteen ratkaisut ovat oleellinen osa myös vuonna 2017 alkanutta Smart Tampere -ohjelmaa.

Datan avaamista vakiinnutetaan nyt Tampereella pysyväksi toiminnaksi ja samalla pyritään kasvattamaan kaupungin omaa avoimen datan käyttöä. Avattavaa dataa on paljon, joten kaupunki laittaisi mielellään listan kärkeen avauksia, joille on selvästi tarvetta.

– Datatarpeista ja kehitysideoista kannattaa olla yhteydessä meihin vaikkapa laittamalla sähköpostia osoitteeseen avoindata@tampere.fi, Dukpa toteaa.

Lue myös: Tampere avaa tulevaisuuden datansa yritysten tarpeiden pohjalta

 

6Aika Avoin data ja rajapinnat -kärkihanke

  • Kärkihanke on edistänyt kuutoskaupunkien tietovarantojen avaamista vuosina 2014–2017.
  • Tampereen kaupunki on toiminut kärkihankkeen valmistelijana ja päätoteuttajana, Business Tampere puolestaan koordinoi kärkihanketta ja sen valmistelua.
  • Mukana Tampere, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu sekä Business Tampere, Forum Virium Oy, Turku Science Park Oy ja Varsinais-Suomen liitto.
  • Kaupunkien yhteinen DataBusiness.fi-sivusto nostaa esiin dataan perustuvaa yritystoimintaa ja antaa ideoita datan soveltamiseen.
  • Katso myös Tampereen dataportaali
  • Hankkeen aikana on avattu yli 500 datasettiä ja rajapintaa, kehitetty yli 150 avoimen datan sovellusta yrityksissä, oppilaitoksissa ja innovaatiokilpailuissa, osallistettu yli 600 opiskelijaa ja yli 100 yritystä on ollut mukana hankkeen koulutuksissa ja konsultoinneissa. Lisäksi tuhansia osallistumisia tilaisuuksiin ja työpajoihin.

 

Mitä yritykset sanovat avoimen datan mahdollisuuksista?

  • ”Jos yritys perustaa palvelunsa Tampereen avoimeen dataan, ei ole kauhean kaukaa haettu, että sama malli voitaisiin myydä muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin.”
  • ”Tärkeintä on yhtenäistää asioita. Kaupungeilla yhtenevät rajapintakuvaukset saman tiedon osalta. Kaupunkien järjestelmät taustalla voivat edelleen olla erilaisia.”
  • ”Kun Tampere hankkii esimerkiksi automaatiojärjestelmiä ratikkaan liittyen, pitää varmistaa että kaikki data päätyy kaupungille ja olennaiset osat myös avoimeksi dataksi.”
  • ”Yhteistyön kaupungin kanssa pitäisi lähteä siitä, että yhdessä istuttaisiin alas ja voisi esittää toiveita puolin ja toisin.”

(Lähde: Avoin data ja yritykset, yrityskartoitus Tampereella, toteuttaja: Gofore)