Artikkelit

Tampereen seudun talous: Nousussa ollaan, nyt ei kannata painaa jarrua

Tampereen seudun talous on kasvussa, ja kasvun jatkumiselle on hyvät edellytykset. Digitalisaation mahdollisuuksiin pitää tarttua nyt.

Investointeja, rekrytointeja, vientikauppoja… Tampereen kaupunkiseudun talous tuottaa myönteisiä uutisia, eikä kyse ole satunnaisista tai yksittäisistä onnistumisista, arvioi Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen. Nyt ollaan noususuhdanteessa kautta linjan – ja kuten ennenkin seudun historiassa, muutokset ovat keskimääräistä jyrkempiä.

– Tampereen kaupunkiseudun talous on vientivetoista ja tuotanto usein investointihyödyketyyppistä, joten sekä talouden laskut että nousut näkyvät meillä voimakkaasti, Airaksinen sanoo.

Ekonomistien ennusteissa on puhuttu jo kasvun tasaantumisesta, mutta Airaksinen painottaa, että nyt ei ole aika painaa jarrua huonompien odotusten pelossa. Tampereen seudulla on hänen mukaansa mainiot edellytykset kasvun jatkumiseen.

– Väkiluku kasvaa merkittävästi, vahvat julkiset investoinnit jatkuvat, Tampereen yliopistofuusio toteutuu ja yritysyhteistyö on tiivistä… Lisäksi seudun valmistava teollisuus on tehnyt tuntuvan lisäpanostuksen digitalisaatioon rekrytoimalla riveihinsä Nokialta ja Microsoftilta vapautunutta osaamista, Airaksinen luettelee.

Taloustilannetta kommentoivat Business Tampere Magazinelle myös kaksi globaaleilla markkinoilla toimivaa yritystä: lasinjalostusteknologiaan keskittynyt Glaston ja teleoperaattoreiden ohjelmistoratkaisuja tuottava Qvantel.

Glastonin koneliiketoiminnan johtajan Sasu Koivumäen mukaan talouden nousu tuntuu selvästi Tampereen seudulla. Konepajoilla menee nyt aiempaa paremmin, ja tämä näkyy esimerkiksi siinä, että alihankkijat ovat huomattavasti aiempaa kiireisempiä.

Qvantelin operatiivinen johtaja Karri Linna lukee nousukauden merkkejä, paitsi tilastoista, myös siitä, että ICT-alan työntekijöistä on Suomessa kova kilpailu. Ohjelmistoarkkitehtejä ja -kehittäjiä on nykyään huomattavan vaikea saada, koska hyville tekijöille riittää ottajia.

Airaksinen vahvistaa, että viesti tietynlaisten ICT-osaajien vähyydestä on tullut myös Business Tampereelle. Koulutukseen panostamalla pulaa voidaan tulevaisuudessa helpottaa, ja yliopistojen yhdistyminen antaa siihen lisämahdollisuuksia. Nopeammin tilannetta voidaan korjata hyödyntämällä kansainvälisiä osaajia.

– On selvää, että heitä tarvitaan nyt ja siksi heitä pitää aktiivisesti houkutella seudulle. Myös maahanmuuttajapotentiaali kannattaa käydä läpi, Airaksinen sanoo.

Glaston Tampere
Glastonin koneliiketoiminnan johtaja Sasu Koivumäki

Omasta toiminnastaan molemmilla yrityksillä on hyviä uutisia.

Glaston toimii globaalisti ja sillä on vahva markkina-asema. Koska nykyään on aiempaa vaikeampi ennustaa, missä kauppa käy ja kenen kanssa, yhtiö on viilannut toimintaansa niin, että pystyy reagoimaan markkinamuutoksiin nopeasti.

– Olemme luopuneet rönsyistä ja keskittyneet ydinosaamiseemme lasiteknologiassa. Teemme lasinjalostuskoneita ja huoltopalvelua, ja etsimme samalla kasvumahdollisuuksia uudesta teknologiasta, Koivumäki kertoo.

Qvantelissa näyttää siltä, että toiminta sujuu käsikirjoituksen mukaan ja liikevaihto vähintään tuplaantuu edellisestä vuodesta. Vahva kansainvälistyminen ja digitalisaation ytimeen osuva oma tuote ovat Qvantelin onnistumisen avaimia.

– Asiakkaamme teleoperaattorit ovat digitalisaation takia murroksessa, ja me autamme heitä selviämään siitä eli siirtymään toiminnassaan vanhasta maailmasta mahdollisimman vaivattomasti digitaaliseen, Linna sanoo.

Tampereella Qvantel nousi otsikoihin viime vuonna, kun se avasi kaupungissa toimipisteen. Nyt Tampereen konttorissa tekee töitä jo yhteensä jo yli sata henkeä lähinnä tuotekehityksen ja tuotehallinnan parissa.

Qvantel
Qvantelin operatiivinen johtaja Karri Linna (kuva: Qvantel)

Millä tehdään tulevaisuutta Tampereen seudulla? Business Tampereen Airaksinen nostaa esille digitalisaation kaikilla aloilla. Business Tampere osallistuu digitalisaatiota tukevien ekosysteemien luomiseen tuomalla yhteen yrityksiä ja toimijoita ja tarjoamalla puitteita ja malleja yhteistyölle.

– Hackathonit ovat yksi käytännön esimerkki: erilaiset osallistujat voivat saada yhdessä aikaan enemmän kuin kukin heistä yksin, Airaksinen sanoo.

Pk-yrityksille tie uuteen yhteistyöhön voi löytyä innovaatiosetelin avulla, kun setelihankkeessa hankintaan ulkopuolista osaamista yrityksen digitalisaation tai kansainvälistymisen avuksi. Business Tampere pyrkii saamaan suositulle innovaatiosetelille jatkorahoitusta.

Glaston on toimittanut lähes 3000 lasinkäsittelykonetta 90 eri maahan, joten huolto on sille merkittävä ja kasvava liiketoiminta-alue. Koska koneet ovat pitkäikäisiä, jokainen konekauppa voi tuottaa vuosikymmeniksi kunnossapitoa ja päivityksiä. Digitalisaatio kietoutuu toimintaan monin tavoin.

– Automaatioaste nousee, maailmalla olevat koneet kytkeytyvät toisiinsa ja meidän järjestelmiimme, ennakoiva huolto lisääntyy… Digitalisaatioon pitää panostaa rohkeasti, sillä vaikka olemme leimallisesti konepaja, teemme koko ajan enemmän softaa, Koivumäki sanoo.

Kuva: Opa Latvala

Glaston etsii aktiivisesti tulevaisuuden kasvukohteita. Se perusti vuoden alussa Emerging Technologies -yksikön, kutsui kesän Glass Performance Days -tapahtumaan suuren joukon lasialaa eri tavoin kehittäviä startup-yrityksiä ja kokeilee marraskuussa, toisiko hackathon uutta näkemystä tuotekehityksen tueksi.

– Vaikka olemme lasiteknologian edelläkävijä, kilpailu on kovaa ja tuotteita, toimintaa ja asiakaskokemusta pitää parantaa koko ajan, Koivumäki sanoo.

Qvantel tekee tätä päivää ja tulevaisuutta digitalisaation ja tekoälyn parissa. Teleoperaattorit ovat tilanteessa, jossa kustannuksia pitää karsia, uusia asiakkaita pitää houkutella ja vanhat on saatava viihtymään. Qvantel on yksi niistä yhtiöistä, jotka ovat olleet tarjoamassa operaattoreille oikeanlaista apua oikeaan aikaan.

– Meidän tulokulmamme on se, että siinä missä monet kilpailijamme myyvät operaattoreille ohjelmistolisenssejä, me myymme ratkaisujamme palveluna, ja operaattori voi ulkoistaa osan prosesseistaan meille, Linna kertoo.

Digitalisaatio, ICT:n hyödyntäminen, tekoäly… Osittain päällekkäisiä termejä liikkuu puheissa paljon, ja niiden takana mahdollisuuksia, jotka eivät muutu liiketoiminnaksi pelkästään sanoja pyörittelemällä.

Glastonissa nähdään, että automaatio ja digitalisaatio ovat yhteisiä haasteita monelle teollisuuden toimijalle, ja siksi niihin kannattaa paneutua yhdessä.

– Pyrimme yhteistyön lisäämiseen esimerkiksi juuri automaatioasteen nostamisessa. On koko talousalueen etu, jos pystymme tekemään sen täällä paremmin kuin kilpailijat maailmalla, Koivumäki sanoo.

Qvantelissa pidetään tärkeänä sitä, että teknologian kehityksen tarjoamiin tilaisuuksiin tartutaan ajoissa. Linnan mukaan tekoälyn tulemisesta on puhuttu pitkään, mutta nyt se tapahtuu, ja kysymys kuuluukin, miten nopeasti sen kehitys etenee.

– Tekoälyn kimppuun pitää käydä nyt, olla sen kehittämisessä mukana ja selvittää, millaista liiketoimintaa sen ympäristössä voisi syntyä, Linna toteaa.

– Kansallisena tavoitteena on tehdä Suomesta tekoälyn mallimaa. Missä olisi paremmat edellytykset olla tekoälyn rakentaja, johtava kehittäjä ja koelaboratorio kuin Tampereen seudulla? kysyy Business Tampereen Airaksinen.