Artikkelit

Tampereen kaupunkiseutu on logistinen lottovoitto

Tampereen kaupunkiseutu on liikenteen solmukohta, kasvukeskus ja teollisuuden keskittymä, jossa kunnat tarjoavat aktiivisesti hyviä sijaintipaikkoja yrityksille.

Alueen logistiset mahdollisuudet ovat yksi valintaperuste, kun yritykset tekevät sijoittumis- ja investointipäätöksiä. Mitä enemmän yrityksen toiminta on kiinni siitä, että ihmiset ja tavarat pääsevät lähtemään ja saapumaan vaivatta, sitä tarkemmin tarjontaa on tapana seuloa logistiikan näkökulmasta.

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea markkinoi seutua sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Tredealle seudun logistiset mahdollisuudet ovat selkeä myyntivaltti, joka auttaa seutua erottumaan edukseen. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin kasvukeskus, ja se varautuu jatkuvaan väestönkasvuun.

– Varautuminen on nimenomaan tärkeää. Väkeä tulee lisää, ja täällä satsataan siihen, että kaikki mahtuvat tulevaisuudessakin liikkumaan sujuvasti, kertoo Tredean liiketoimintakehityksestä ja investoinneista vastaava johtaja Petri Nykänen.

Tampereen kaupunkiseutua voisi hyvin luonnehtia logistiseksi lottovoitoksi yritykselle, toteaa Tredean Petri Nykänen. Hyvä maine näkyy investointeina, sillä esimerkiksi Suomen suurin IT- ja kulutuselektroniikan tukkuri ALSO Finland avaa taustalla näkyvän uuden logistiikkakeskuksensa Pirkkalan Linnakallion yritysalueella.

Sujuvan liikenteen takeeksi seudulla investoidaan pitkälle kantaviin logistisiin ratkaisuihin: Rantatunneliin, kaupunkiraitiotiehen, Tampereen keskustan maanalaiseen pysäköintiin ja asemanseudun kokonaispakettiin, johon liittyy myös lentoterminaalin tuominen kaupungin keskustaan. Seudun ajoittaisissa työmatkaruuhkissa pitkästyvä ei ehkä tule ajatelleeksi, että pääsee kuitenkin melko helpolla.

– Tampereen ruuhkat ovat paikannuslaiteyhtiö TomTomin vuosittaisen Traffic Index -raportin mukaan selvästi lievempiä kuin esimerkiksi Helsingissä ja Turussa. Maailmanlaajuisessa vertailussa Tampere pärjäsi erittäin hyvin, ja liikenneinvestoinnit tähtäävät siihen, että tämä tilanne saadaan säilytettyä tulevina vuosikymmeninä, Nykänen toteaa.

Kasvukeskuksena Tampere on yrityksille houkutteleva sikäli, että kasvava väestö tarjoaa yritykselle varmemmin sekä asiakaskuntaa että osaavaa ja monipuolista työvoimaa. Toisaalta Tampereen kaupunkiseudulla on myös teollisuutta, ja yhdessä nämä tekijät auttavat pitämään tuotannon pyörät pyörimässä.

– Tampereen seutu sijaitsee Suomen kasvukäytävällä, maamme talouskasvun ja kilpailukyvyn ytimessä, jossa tehdään noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Vuosi 2014 oli Pirkanmaalla tilastojen mukaan nollavuosi, mutta alkuvuodesta – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012 – Pirkanmaan liikevaihto kääntyi nousuun, ja samalla teknologiateollisuuden vienti on kasvanut, Nykänen sanoo.

Liikenteen solmukohtana Tampereen kaupunkiseutu on monipuolinen, sillä seudulla risteävät niin maantie- kuin rautatieliikenteenkin reitit. Vientiteollisuuden kannalta tärkeät satamat ovat helposti saavutettavissa, ja lentoliikenteessä on kasvun mahdollisuuksia. Tampere-Pirkkalan lentoaseman pitkän ajan kasvusuunnitelmana on olla kansainvälisesti merkittävä läntisen ja keskisen Suomen kenttä, joka yhdistyy muun Suomen alueisiin kaupunkikeskuksissa sijaitsevien verkostoterminaalien avulla.

AiRRport-hanke yhdistää rautatie- ja maantieverkoston lentoliikenteen kanssa saumattomasti toimivaksi liikennejärjestelmäksi. Tavoitteena on saavuttaa 8 miljoonaa matkustajaa vuonna 2030, kertoo lentoliikennejohtaja Marja Aalto Tredeasta.

– Myös lentorahdin suhteen Tampere-Pirkkalan lentoasema tarjoaa sijaintinsa ansiosta kasvumahdollisuuksia koko keskisen ja läntisen Suomen viennille ja tuonnille. Rahtiyhteyksien kehittäminen onkin olennainen osa lentoliikenteen kehityshanketta, Nykänen jatkaa.

Kansainvälisen lentoliikenteen kehittäminen puolestaan vahvistaa talousaluetta ja houkuttelee Tampereelle sekä kansainvälisiä matkailijoita että yrityksiä ja investointeja.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat olleet aktiivisesti järjestämässä yrityksille hyviä sijaintipaikkoja liikenteen valtaväylien ja niiden liittymien läheltä. Harva haluaa asua vilkkaasti liikennöidyn liittymän kupeella, mutta yritykselle nopea pääsy pääväylälle on merkittävä etu, etenkin jos sen tuotteet liikkuvat isolla kalustolla. Sijainti ison tien varrella antaa myös näkyvyyttä, kun yrityksen julkisivun ohi kulkee kymmeniätuhansia ihmisiä joka päivä.

– Kaupunkiseudun kuntien tonttitarjonta on monipuolista, ja sitä on sijoiteltu hyvin kaikkien valtaväylien varrelle. Uusia tällaisia huippusijainteja syntyy esimerkiksi sitten aikanaan, kun 2-kehä rakennetaan Pirkkalasta lentoasemalta Hervannan ohi Kangasalan Lentolaan, Nykänen pohtii.

Kehittämiselle on silti edelleen sijansa. Jos logistiikasta kiinnostuneiden toimijoiden keskuudessa on kiinnostusta esimerkiksi luoda alan yhteistyöfoorumi, Tredea on Nykäsen mukaan mielellään mukana.

Lue tämä artikkeli englanniksi tästä >

Lue myös DSV Roadin Jalmari Halmisen haastattelu siitä, miten ns. tyhjien kilometrien välttäminen parantaisi koko maan kilpailukykyä: http://tampereenseudunvetovoima.fi/artikkelit/tuo-tullessas-vie-mennessas