Artikkelit

Tampere-Pirkkalasta Sisä-Suomen oma kansainvälinen kotikenttä

Tulevaisuuden Tampere-Pirkkala on kansainvälinen lentokenttä, joka on koko Sisä-Suomen portti Eurooppaan ja lentoyhtiöille kiinnostava säännöllisten lentojen kohde. Tärkeintä on matkustamisen sujuvuus ja helppous. AiRRport-konsepti on työkalu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

AiRRport-hanke rakentaa matkaketjuja, joissa matka kotikaupungin etäterminaalista kohteeseen sujuu yhdellä lipulla – junalla, bussilla ja lentokoneella.

Lentoliikenteen kehittäminen on työtä, joka etenee usein pienin askelin, mutta jossa visioiden pitää olla suuria. Näin toteaa lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aalto, joka aloitti tehtävänsä Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeassa viime syksynä.

– Jotta Tampere-Pirkkalan lentoasemalle saadaan miljoona matkustajaa vuonna 2020, lentoasemalle kulkevan bussin kylkeen pitää saada lentokoneen kuva tänä vuonna, Aalto toteaa.

Kuva bussinkyljessä on yksi pienistä askelista, mutta palvelee useita päämääriä. Se auttaa kentälle menijöitä löytämään oikean linja-auton ja muistuttaa muillekin matkoja suunnitteleville, että lähistöllä on kansainvälinen lentokenttä. Toimivat julkisen liikenteen yhteydet kentälle taas ovat olennainen osa matkustajia ja lentoyhtiöitä houkuttavan kentän kokonaisuutta.

– Nopea ja toimiva sukkulabussiyhteys Tampereen keskustan ja lentoaseman välillä on yksi niistä palveluista, jotka olisi hyvä saada toteutumaan mahdollisimman pian. Tulevaisuudessa seudun syöttöliikennettä kehitetään edelleen, Aalto sanoo.

Kaupunkiseudun lentoliikenteen kehittäminen on jo tuottanut hyviä lentouutisia: SAS otti Tampere–Tuhkholma-reitillä käyttöön isommat koneet, WeTravel -matkatoimisto lennättää kesäkaudella lomalaisia Kroatiaan suoraan Tampere-Pirkkalasta… Lisää vastaavia otsikoita saadaan vain nostamalla Tamperetta maailmankartalle, lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien tietoisuuteen kansainvälisesti.

– Myyntityötä tämä on, ja hyvin pitkäjänteistä. Meidän pitää toistuvasti ja todistettavasti pystyä näyttämään, että Tampereen kaupunkiseutu tekee tosissaan töitä lentoliikenteen edellytysten kehittämiseksi. AiRRport-konseptia kelpaa esitellä tässä yhteydessä, Aalto sanoo.

Hyvin toimiva kenttä on vasta alkua, kun lähdetään maailmalle herättelemään lentoyhtiöiden kiinnostusta. Ennen kaikkea yhtiöt haluavat tietää, mistä kentälle saadaan matkustajat: paljonko sen alueella asuu ihmisiä, joilla on varaa matkustaa, mitä alueen elinkeinoelämässä tapahtuu ja millaisia houkutuksia alueen matkailulla on tarjota tulijoille.

– Yksi oman työni tärkeimpiä tehtäviä juuri nyt on suhteiden solmiminen maailmalle niin, että Tampereen kaupunkiseutu nousee siellä oikeiden toimijoiden tietoon. Oma lentoliikennealan verkostoni on tässä suureksi avuksi, sanoo Aalto, joka on toiminut 15 vuotta Finnairin palveluksessa, vajaat 3 vuotta Air Finlandilla ja ollut lisäksi perustamassa tilauslentoliikenneyhtiö Snowbirdiä.

Lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aalto näkee rautatieasemassa lentokentän: Tampereelta matkustava voisi tehdä lähtöselvityksen ja jättää matkalaukkunsa järjestelmän huomaan jo täällä. Kuva: Pirkko Laitinen / Tredea.

Lentoliikenteen kehittämistä tehdään monella rintamalla yhtä aikaa, eikä se suinkaan ole yhden ihmisen varassa. Mitä enemmän sidosryhmiä AiRRport-hankkeeseen sitoutuu käytännön tasolla, sitä todennäköisemmin tavoitteet saavutetaan. Mukaan tarvitaan seudun yrityksiä ja yhteisöjä sekä Pirkanmaan kuntia ja lähimaakuntia.

– Kun kuntien ja edunvalvojien organisaatiot sitoutuvat käyttämään matkoihinsa ensisijaisesti omaa kotikenttää, ollaan saavutettu jo puoli voittoa. Alueen elinkeinoelämä tulee kentälle luontaisesti, kunhan lentoja vain on tarjolla, Aalto pohtii.

Tavoiteluvut on asetettu tarkoituksella korkealle. Ensin haetaan miljoonaa matkustajaa vuodessa, ja vuoteen 2030 mennessä halutaan tavoittaa 8 miljoonaa matkustajaa. Euroopan mittakaavassa tämäkin luku on vielä pieni, mutta kuitenkin jo tavoite, jolla voi saada kentälle tavoitellut kansainväliset toimijat kiinnostumaan suunnitelmista.

– Meidän siis pitää saada Tampere-Pirkkala kehittymään niin, että se lasketaan maailmalla ihan oikeasti toimivaksi kansainväliseksi kentäksi, Aalto kiteyttää.

AiRRportin tavoitteena on tehdä Tampere-Pirkkalasta koko Sisä-Suomen yhteyspiste Eurooppaan.

Tavoitellut miljoona ovat tavallisia ihmisiä, vapaa-ajan ja liike-elämän matkustajia. Jotta tavoitteet saavutetaan, juuri tämän tavallisen ihmisen pitää päästä lentämään omalta kotikentältään helposti sinne, minne haluaakin mennä. Aallon mukaan AiRRport on kelpo työväline matkustamisen helppouden luomiseen.

– AiRRportin avulla yhdistetään matkailun eri muodot sujuviksi ja nykyvaatimusten mukaisesti vähähiilisiksi matkaketjuiksi, Aalto sanoo.

Tampereen kaupunkiseutu on jo valmiiksi rautatie- ja maantieliikenteen risteyksessä, joten samaan solmukohtaan sopii myös ulkomaan lentoliikenne. AiRRportin tavoitteena on tehdä Tampere-Pirkkalasta koko Sisä-Suomen oma kotikenttä.

– Maailmalla kehitetään yleisemminkin alueellisten kenttien suoria yhteyksiä. Tampere-Pirkkala on mukana tässä kehityksessä ja haluaa olla yhteyspiste Suomen ja Euroopan välillä, Aalto linjaa.

Käytetään tätä kenttää!

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen painottaa, että Tampere-Pirkkalan lentoasema ja lentoliikenne ovat tärkeitä koko alueen kehittymisen kannalta.

– Meidän täytyy siis itse huolehtia kentän käytöstä eli lentää Pirkkalasta aina se on mahdollista. Pidetään mielessä, että se on nopea kenttä, jolta niin tamperelaiset, porilaiset kuin seinäjokelaisetkin pääsevät helposti vaikkapa Tukholman kautta Pohjois-Amerikkaan, Eskelinen sanoo.

Eskelisen mukaan oma, hyvin toimiva lentoasema on yksi kasvavan ja kansainvälisen kaupungin ominaispiirre, joten Tampereen kaupunkiseutukin tarvitsee sellaisen. Suomessa taas pitää olla yksi iso lentoasema eli Helsinki-Vantaa, mutta myös 2–3 muuta kansainvälistä kenttää, jotta lentoliikenne voi ylipäänsä kasvaa.

– Meidän alueemme kannalta on tärkeää, että Helsinki-Vantaa ja Finnair takaavat Kaukoidän liikenteen ja Euroopan reittiliikenteen. Toisaalta tarjolla pitää olla myös nopea vaihtoehtoinen reittiverkosto; siitä hyvänä esimerkkinä juuri tuo SAS:n tarjonta Tampereelta Tukholman ja toivottavasti tulevaisuudessa jonkin muunkin vaihtokentän kautta maailmalle.

Lentoliikenne on bisnestä, jossa kysyntä luo tarjontaa, mutta myös tarjonta kysyntää. Eskelinen pitää hyvänä esimerkkinä tästä sitä, miten Ryanair toi Tampere-Pirkkalaan liikennöidessään lentomatkustamisen kaikkien seudun asukkaiden ulottuville. Lentoliikenteen kehittämisessä matkaketjujen helppous ja toimivuus ovat ratkaisevia tekijöitä, joilla matkustajat saadaan valitsemaan tietty lentoasema. Siksi matkaketjut ovat tärkeä osa myös AiRRport-konseptia.

AiRRport-hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityisesti läntisen ja keskisen Suomen saavutettavuutta yhdistämällä maantie-, rautatie- ja lentoliikenne toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tampere-Pirkkalan lentoasema tänä vuonna

  • – Tukholma (SAS) 4 kertaa päivässä
  • – Helsinki (Finnair) 4 kertaa päivässä
  • – Bremen, Saksa ja Budapest, Unkari (Ryanair)
  • – Zadar, Kroatia (matkatoimisto WeTravel)
  • – Alanya, Turkki (matkatoimisto Detur)
  • – lomaliikennettä ja yksittäisiä tilauslentoja
  • – yli 1100 matkustajaa päivässä

www.airrport.fi

Artikkeli julkaistiin Aamulehden Pirkanmaan parhaaksi -liitteessä 21.3.2016. Lataa artikkeli tästä >