Artikkelit

Ponsse: Tampereelle kannatti tulla

Metsäkonevalmistaja Ponsse ja sen tytäryhtiö Epec perustivat Tampereelle tuotekehitysyksikön varmistaakseen, että konserni saa tulevaisuudessakin riittävästi ohjelmisto- ja automaatio-osaajia riveihinsä. Tekijöitä tarvitaan, sillä puun lisäksi metsäkoneet tuottavat, liikuttelevat ja käsittelevät suuria määriä dataa – tulevaisuudessa yhä enemmän.

Kampusareena Tampere
Ponsse ja Epec avasivat rekrytointinsa Tampereella näyttävästi parkkeeraamalla Kampusareenan edustalle harvesterin. Koneen ohjaamossa tutkimusinsinööri Aleksi Kivi, koneen edessä vasemmalla Epecin toimitusjohtaja Teemu Raitis sekä Ponsselta toimitusjohtaja Juho Nummela ja tuotekehityspäällikkö Kalle Einola. (Kuva: Epec)

”Meidän näköistä, nopeaa ja joustavaa toimintaa”, luonnehtii teknologiasta, tuoteturvallisuudesta ja IPR:stä vastaava tuotekehityspäällikkö Kalle Einola Ponsse Oyj:n ja Epec Oy:n yhteisen tuotekehitysyksikön perustamista Tampereelle. Syyskuussa 2017 konserni päätti, että Tampereen yksikkö tarvitaan, ja marraskuun alussa oltiin jo harvesterin kanssa rekrytoimassa väkeä uusiin tiloihin.

Metsäkonevalmistaja Ponsse ja sen tytäryhtiö, liikkuvien työkoneiden älykkäitä ohjausjärjestelmiä kehittävä Epec tulivat Tampereelle erityisesti ohjelmisto- ja automaatio-osaajien takia. Einola arvioi, että vuoden loppuun mennessä tuotekehitysyksikössä työskentelee noin 20 henkeä. Väkeä on siis löytynyt toivotusti, vaikka kilpailu etenkin ohjelmisto-osaajista on nykyisin kovaa.

– Konsernia pidetään kiinnostavana, se tunnetaan hyvin ja sen tuotteet vetoavat varmasti moneen: ne ovat nykyaikaista huipputeknologiaa, jossa jokaisen tekijän oma kädenjälki näkyy ja vaikuttaa asiakkaan työhön, Einola sanoo.

Ponssen kotipaikka, tehdas ja tuotekehityksen pääyksikkö sijaitsevat Vieremällä, SW- ja HW-kehitysyksikkö Kajaanissa ja tytäryhtiö Epec Seinäjoella.

Tampereella sijaintipaikaksi valikoitui luontevasti Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ytimessä sijaitseva Kampusareena. Se on toimiva valinta sekä rekrytointien että yliopistoyhteistyön suhteen. Ponssella on jatkuvasti käynnissä tutkimushankkeita TTY:n yksiköiden kanssa – nyt tutkijoiden tapaaminen on helppoa, kun ollaan valmiiksi samalla kampuksella.

Ponssella on vanhastaan myös muita merkittäviä yhteistyökumppaneita Tampereen seudulla, ja uusia verkostoja viritellään muun muassa Kampusklubin kautta.

– Yliopisto tekee töitä sen eteen, että ekosysteemi olisi enemmän kuin osiensa summa. Se avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia kaikille, Einola sanoo.

Ponsse harvesteri
Harvesteri tuottaa työnsä ohessa valtavan määrän tietoa, jota voidaan hyödyntää monin tavoin. (Kuva: Ponsse)

Tietojärjestelmät ja automaatio ovat olleet metsäkoneissa tärkeitä jo pitkään. Ponsse on keskittynyt kehittämään ja valmistamaan metsäkoneita, jotka perustuvat tavaralajimenetelmään. Siinä puu katkotaan jo metsässä harvesterilla eri käyttötarkoituksia varten määrämittoihin ja viedään kuormatraktorilla tien varteen odottamaan maantiekuljetusta sahoille ja tehtaille.

Tiedon pitää olla hallinnassa, jotta metsästä saadaan tehokkaasti oikeanlaista tavaraa oikeaan aikaan. Työskennellessään metsäkone tuottaa lisää dataa, muun muassa puun mitta- ja laatutietoa ja toisaalta tietoa omasta sijainnistaan ja tilastaan, esimerkiksi huolto- ja polttoainetarpeista. Erilaiset sovellukset ovatkin nykyään metsäkoneen olennainen osa ja koneyrittäjän keskeinen työkalu.

– Isot työkoneet, kuten juuri metsäkoneet, ovat IoT:n eturintamassa, ja se tuottaa loppuasiakkaillemme merkittävää lisäarvoa. Kun koneet on liitetty verkkoon, koneyrittäjä pystyy kehittämään omaa toimintaansa näin saatavan datan pohjalta, Einola sanoo.

Esimerkiksi konekaluston huoltotarpeet ja siirrot savotalta toiselle voidaan nähdä ja ajoittaa PONSSE Manager -järjestelmän kautta. Näin puunkorjuu saadaan hoidettua mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti.

Metsäkoneen kuljettajan osaaminen on avainasemassa, ja hyvistä kuljettajista on yhä useammin pulaa. Einola kertoo, että tulevaisuudessa älykkäämmät koneet helpottavat etenkin aloittelevan kuljettajan työtä ja jättävät tälle enemmän aikaa keskittyä vaikkapa puun laadun ja korjuujäljen seurantaan.

– Täysautomaatioon on kuitenkin metsäkoneissa vielä pitkä matka, sillä metsä on todella haastava toimintaympäristö. Etenemme automaatiossa lyhyin askelin, Einola sanoo.

Ponsse toimii globaalisti kaikkialla, missä harjoitetaan teollista puunkorjuuta. Tuotekehitys on Suomessa, mutta muuten konsernin henkilöstöstä yli puolet on ulkomailla.

– Meitä on tässä Tampereen tuotekehitysporukassa jo useampi, joille englanti on luontevampi työkieli, joten hoidamme myös yleiset työasiat englanniksi – ja kyllä kahvipöytäkeskustelukin siihen nopeasti kääntyy. Tämä vahvistaa kielitaitoa koko porukalla, mikä ei ole ollenkaan huonompi juttu, kun tuotekehityskin toimii nykyään osana yhä globaalimpaa organisaatiota, Einola sanoo.

Ponsse Kalle Einola Tampere
Kalle Einola tuotekehityssimulaattorin äärellä – Einola teki diplomityönsä Ponsselle vuonna 2001 ja on työskennellyt yhtiössä nyt reilut 17 vuotta. Tampereen tuotekehitysyksikön saittivastaavan tehtävään hän ryhtyi mielellään.

– Lue myös Kalle Einolan blogikirjoitus tuotekehitysyksikön perustamisesta (englanniksi).