Artikkelit

Digitalisaatio vähentää hukkahommia

Intosome Oy:n toimitusjohtaja Harri Lakkala on vienyt digitalisaation ilosanomaa yrityksiin jo vuosien ajan, ja tekemistä näyttää riittävän. Digitalisaatiosta puhutaan paljon, mutta ymmärretäänkö sitä todella? Lakkalan kokemusten mukaan ei läheskään aina. Esimerkiksi pk-sektorin teollisuusyrityksissä digitalisaation mahdollisuudet eivät välttämättä ole lainkaan selvillä – saati se, miten asiassa pitäisi lähteä liikkeelle.

– Noin kansankielellä digitalisaatiossa on isolta osin kyse sähläämisen vähentämisestä: otetaan käyttöön digitaalisia työkaluja, tehdään niiden avulla töitä sujuvammin ja vältytään hukkahommilta, Lakkala tiivistää.

– Tämän lisäksi digitalisaatio on uusien tuotteiden ja ansaintalogiikoiden kehittämistä eli siinä ollaan kaiken kaikkiaan hyvin laajan asiakokonaisuuden äärellä, jatkaa teollisuuden palveluista vastaava johtaja Tatu Miikkulainen Tredeasta.

Hukkahommaa on Lakkalan mukaan esimerkiksi kaikki se ylimääräinen aika, joka kuluu tarpeellisten tietojen ja uusimpien versioiden metsästelyyn henkilökohtaisista sähköposteista ja matkoilla olevilta ihmisiltä. Konsulttiyhtiö McKinseyn raportin mukaan digitaalisten työkalujen käyttö voisi lisätä toimihenkilöiden tehokasta työaikaa jopa 20–25 prosenttia.

– Pitää kuitenkin huomata, että digitalisaatio ei ole tietotekniikkaprojekti tai itseisarvo sinänsä, vaan yrityksen toimintatapojen muutos, jolla tähdätään liiketoiminnalliseen hyötyyn. Uudet työkalut tarvitaan, mutta sen lisäksi pitää sopia yhdessä, mihin ja miten niitä käytetään, sekä kokeilla ja harjoitella, sillä tekemällä oppii, Lakkala sanoo.

– Käytännön esimerkkinä voisi mainita vaikkapa tamperelaisen alihankintakonepajan Nomet Oy:n kokemukset muutoksen valmistelusta ja eteenpäin viemisestä, Miikkulainen sanoo. Tampereen Seudun Vetovoima kertoi Nometin tilanteesta heinäkuussa: Tieto yhteiseksi omaisuudeksi.

Verkkokokoukset ja mikroblogien käyttö ovat tyypillisesti ensimmäisiä askelia, kun yritys lähtee digipolulle. Sähköpostista, puhelimesta ja henkilökohtaisista tapaamisista ei tarvitse kuitenkaan luopua, sillä uudet keinot tulevat niiden rinnalle helpottamaan viestintää.

– Ajatellaan vaikka sellaista, aika yleistä tilannetta, jossa yhteistyökumppanit sijaitsevat eri puolilla Suomea. Kun osa asioista käsitellään lyhyemmissä verkkokokouksissa tarpeen mukaan, palaverien takia ei tarvitse aina jonkun matkustaa ja matkapäiviä säästyy, Lakkala sanoo.

Mikroblogi (lyhyet päivitykset verkossa sähköpostin sijaan) taas voi olla ratkaisu yrityksen sisäisen tiedonkulun parantamiseen, ja harjoitteleminen oman yrityksen sisällä saattaa rohkaista avautumiseen myös yhteistyökumppaneiden suuntaan. Tämä taas on reilu askel kohti digitaalisaation isompia tavoitteita: pää- ja alihankkijoiden yhteisiä tietovarastoja.

Tietovarastossa on tuotteen valmistukseen tarvittava ja siinä syntyvä tieto sekä prosessista käytävä keskustelu – digitaalisessa muodossa, kaikkien saatavilla ja turvallisessa paikassa. Lakkalan mukaan yhteistä tietoa hyödyntämällä on mahdollista vähentää turhaa työtä, parantaa laatua ja nopeuttaa prosesseja, esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämistä.

– Jopa 80 prosenttia päähankkijan lopputuotteen kustannuksista saattaa syntyä alihankinnassa, joten koko tuotantoketjun kehittämiseen kannattaa oikeasti panostaa, kun haluaa parantaa kilpailukykyä. Digitaaliset työkalut tarjoavat tähän uusia ja toimivia keinoja, Lakkala toteaa.

– Suomessa tuotetaan erityisen paljon räätälöityjä piensarjatuotteita. Niiden myynnissä, suunnittelussa ja valmistuksessa eri toimijoiden välinen tehokas viestintä korostuu erityisesti, muistuttaa Miikkulainen.

Intosome Oy:n toimitusjohtaja Harri Lakkala. Kuva: Päivi Stenroos.

Kuvat: Opa Latvala, ellei toisin mainittu.