Artikkelit

Demola – miten se oikeastaan syntyikään?

Idea, oikeat ihmiset, asiaan innostuneet tukijat ja oikeaan osunut ajoitus – näistä aineksista lähti liikkeelle Demola, jonka ansiosta Tampere tunnetaan nykyään maailmalla innovaatiokaupunkina. Tampereen Seudun Vetovoima sukeltaa syntytarinaan tarkemmin.

Demola on tehnyt Tampereesta myös kansainvälisesti tunnetun innovaatiokaupungin
Demola on innovaatioalusta, jossa korkeakouluopiskelijoiden tiimit hakevat projekteissaan vastauksia yritysten ja yhteisöjen aitoihin haasteisiin. Kuva: beyonddemola.wordpress.com.

Miten saataisiin opiskelijoiden turmeltumattomat aivot innovaatiokäyttöön? Tämä kysymys oli vahvasti ilmassa, kun Nokian tutkimuskeskuksen Jukka P. Saarinen lähti hahmottelemaan ensimmäisiä kalvoja siitä, millainen olisi Tampereelle perustettava opiskelijoiden demotehdas. Elettiin vuoden 2008 tammikuuta, Saarinen oli edellisenä vuonna ollut perustamassa Tampereelle Nokia Innovation Centeriä ja tuomassa samalla avoimempaa tutkimuskulttuuria Nokian ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkijoiden välille.

– Sitten lähdettiin miettimään, että seudulla on myös 30 000 opiskelijaa! Opiskelijat ovat peilipinta tulevaisuuteen. Kun heille antaa aiheen käsiteltäväksi, sieltä syntyy todennäköisesti jotain, joka voisi kiinnostaa kuluttajia tulevien vuosien aikana, Saarinen kertoo.

Ei siis ihme, että opiskelijoiden aivot olivat alkaneet kiinnostaa. Demolan idean ydin oli alusta lähtien se, että yhteistyön on sujuttava opiskelijoiden kannalta reilulla ja mielekkäällä tavalla. Siksi esimerkiksi Demolan IPR-malli on laadittu niin, että opiskelijat omistavat oikeudet projektinsa tuotoksiin, ja yritys voi halutessaan lisensoida tulokset opiskelijoille maksettavalla lisensointipalkkiolla.

– Opiskelija on Demolan mallissa se luova henkilö, jonka ehdoilla toimitaan. Tämä on isoin asia, joka on mennyt oikein ihan alusta asti ja tehnyt Demolasta niin houkuttelevan.

Saarinen sai kalvosettinsä valmiiksi ja lähti esittelykierrokselle: rehtoreita, professoreita, Tampereen kaupungin johtoa, Tekesin Tampereen väkeä… Uudenlainen idea sai kuin saikin ihmiset innostumaan, joten demotehdas lähti muotoutumaan käytännössä: tarvittiin tiloja, sopimusmalleja ja rahoitusta.

– Tässä vaiheessa Räsäsen Petri tuli mukaan, ja tapasin ensimmäisen kerran myös Kairamon Villen. Molemmilla on ollut Demolan kehittelyssä tärkeä osa, Saarinen sanoo.

– Alkuun meillä oli hankkeen työnimenä ”Rasvamonttu”. Se kuvastaa hyvin yhteistä pyrkimystä päästä tekemään innovaatioasioita oikeasti ja joustavasti sen sijaan, että upotaan valmistelupalaverien, pitkien projektien ja raskaan raportoinnin suohon, Räsänen kertoo.

– Ja kyllähän meille sanottiin, että hulluja olette, ei tule toimimaan. Mutta tuli kuitenkin – pienin askelin, tekemisen kautta ja yhdessä kumppanien ja tiimien kanssa, Kairamo huomauttaa.

Demola Tampere, opiskelijat
Kuva: beyonddemola.wordpress.com

Tilat löytyivät Finlaysonilta vanhasta tehdasrakennuksesta, sopimustekstien hiomisessa olivat apuna Nokian juristit ja Hermia Group, alkuvaiheen rahoitukseen osallistuivat Tampereen kaupunki ja ELY-keskus. Saarinen keräsi pääosin Nokiasta joukon aiheita ensimmäisen Demola-kauden opiskelijoiden käyttöön.

– Aloitimme pienillä resursseilla, mutta uskoimme ideaan. Ensimmäisen vuoden aikana teimme paljon palokuntahommaa, eli lennosta piti yrittää ratkaista kaikki kysymykset mitä eteen tuli. Kuten sitten ratkaistiinkin, Saarinen muistelee.

Ensimmäisten Demola-projektien tulokset esiteltiin alkuvuodesta 2009, ja kun uutta kierrosta laitettiin liikkeelle, mukaan lähti jo useita yrityksiä. Vuoden mittaan Demolan peruspalaset saatiin kohdilleen.

– Tässä tapahtui myös se jännä ilmiö, että monet Demola-projekteihin osallistuneet opiskelijat halusivat tulla auttamaan ja fasilitoimaan uusia projekteja, Saarinen kertoo.

Demola-mallin hiominen kesti vielä pari, kolme vuotta, ja sen ympärille syntyi vähitellen innovaatio- ja tuotekehityskeskus Uusi Tehdas. Saarinen siirtyi Demolan kehittäjän tehtävistä sen käyttäjäksi, ja innovaatioprosessin viimeistelyä luotsasivat Räsänen ja Kairamo. Työ perustui jatkuvaan sisäiseen arviointiin ja asiakkaiden kuuntelemiseen herkällä korvalla, mikä Räsäsen mukaan on ollut tärkein onnistumisen edellytys.

– Mukana projekteissa olleiden opiskelijoiden ja yritysten palautetta kerättiin ja kuunneltiin. Sen perustella uudistimme toimintaa, kokeilimme ja arvioimme aina uudelleen. Jokainen kausi tehtiin hiukan eri tavalla kuin edellinen.

Demolan ideaan kuuluu myös se, että uusiutuminen jatkuu koko ajan. Räsänen arvelee, että Demola Tampere pystyy ottamaan luontevasti seuraavan askeleensa seudun korkeakoulut yhdistävän Tampere3:n yhteydessä.

– Yksi suunta on se, että Demola olisi yhä useamman Tampere3-opiskelijan saavutettavissa ja käytettävissä ja palvelisi myös Tampere3:n tutkimustoimintaa entistä paremmin, Räsänen sanoo.

Demola Tampere, opiskelijat
Kuva: beyonddemola.wordpress.com

Demolan kansainvälistyminen lähti liikkeelle luonnostaan. Iso osa projekteihin osallistuneista opiskelijoista on ulkomaalaisia, ja Demolassa saadut uudenlaiset oppimiskokemukset tekevät heistä helposti Demola-lähettiläitä.

– Yksi jos toinenkin on kotimaahansa palattuaan kysynyt oman yliopistonsa johdolta, milloin vastaavaa toimintaa saataisiin myös sinne, Saarinen kertoo.

– Demola Tampereesta maailmalle lähteneet ihmiset alkavat olla työelämässä, monet hyvissäkin asemissa, ja voivat tehdä mielenkiintoisia juttuja yhdessä ja erikseen. Sikäli tällä toiminnalla voi olla pitkän päälle yllättävänkin suuria vaikutuksia, Räsänen sanoo.

Maailma on myös tullut mielellään Demolan luo. Talossa on käynyt kansainvälisiä vierailijaryhmiä, esimerkiksi yliopistojen edustajia ja kaupunkikehittäjiä, tutustumassa siihen miten opiskelijat tekevät Tampereella jo opiskeluaikanaan oikeita töitä vuorovaikutuksessa teollisuuden kanssa. Kansainvälisiä yhteydenottoja alkoi varsin pian tulla sen verran paljon, että investoiminen kansainväliseen toimintaan nousi keskusteluun.

– Tulimme siihen tulokseen, että kun kumppanoidumme kiinnostavien toimijoiden kanssa, 1+1 onkin 3, sanoo Kairamo, joka vie toimintaa maailmalle kansainvälisen Demola Networkin vetäjänä.

Demola on tamperelainen innovaatioalusta
EU-komissaari Jyrki Katainen nosti Demolan esille YleX:n haastattelussa. Kuvakaappaus YleX:n uutisesta 12.11.2015.

Demoloita on perustettu eri puolille maailmaa: vuoden 2016 alkupuoliskolla uusimmat osoitteet olivat Namibiassa ja Etelä-Afrikassa. (Katso tuoreet laajentumisuutiset täältä.) Kairamon mukaan vuonna 2015 tapahtui kansainvälistymisen käänne, kun isot globaalit yritykset heräsivät toden teolla huomaamaan, että Demola ei ole vain paikallinen ilmiö, vaan suuri ja koko ajan laajeneva.

– Käytännön tavoitteeksi olemme asettaneet sen, että vuonna 2020 Demoloissa eri puolilla maailmaa tehdään yhteensä 5000 innovaatioprojektia vuodessa, Kairamo sanoo.

Liikkeelle lähdettiin siis vuonna 2008 kourallisesta projekteja, tähtäimessä ovat tuhannet. Tavoitteen saavuttamisessa auttaa periaate, joka on kantanut Demolaa alusta asti. Ville Kairamo muotoilee sen näin:

– Hankalaltakin tuntuvat asiat ovat tehtävissä, jos lopetetaan puhuminen ja ryhdytään tekemään.

Tampere, Demolan kasvualusta
Miksi Demola syntyi juuri Tampereella? Sopivaa kasvualustaa on luonut se, että korkeakoulujen ja teollisuuden yhteistyö on ollut seudulla aina poikkeuksellisen vahvaa ja tekeminen käytännönläheistä. Tampereen seutu on myös sopivan kokoinen Demola-tyyppiseen toimintaan – riittävän iso, mutta kuitenkin ketterä ja kokeilunhaluinen.

www.demola.net

Lue myös: Demola Tampere yhdistää opiskelijat ja yritykset