Artikkelit

Älykäs Tampere tehdään yhdessä

Yhdessä tekeminen on yksi älykkään kaupungin tunnusmerkki. Tampere ottaa käyttöön uusia keinoja, joilla asukkaat, yritykset, yliopistot ja muut yhteisöt saadaan mukaan yhteiseen kehittämiseen ja kokeilemiseen. Esimerkiksi hackathonit sopivat hyvin uuteen toimintakulttuuriin.

Finlaysonin alueen Talent Space -tilaan saapuu perjantai-iltana väkeä vähitellen. Alkamassa on koko viikonvaihteen kestävä sisätilapaikannuksen hackathon, jossa yritysten edustajista, opiskelijoista ja muista paikallisista osaajista koostuva joukko kehittää ratkaisuja heille asetettuun haasteeseen.

Finlaysonin alueen kiinteistöt omistava työeläkeyhtiö Varma ja alueella toimiva Grafiikanpaja Himmelblau ovat haastaneet osallistujat miettimään Finlayson Art Area -kuvataidetapahtumalle mobiilia opastusta.

– Meidän perinteinen ratkaisumme on tämä paperikartta, mutta tapahtuman näyttelytilat ovat alueella eri rakennuksissa ja eri kerroksissa, joten toimiva mobiilisovellus olisi yleisölle parempi vaihtoehto, kertoo Himmelblaun toimitusjohtaja Pertti Ketonen.

– Arvelimme, että hackathon voisi olla oivallinen tilaisuus saada luovia ideoita Finlaysonin alueella liikkumisen avuksi. Etukäteen ei tietysti tiedä, mitä täällä syntyy, mutta olemme valmiita jatkokehittelyyn, jos sopiva idea löytyy, jatkaa Varman kiinteistöpäällikkö Kai Niinimäki.

sisätilapaikannuksen hackaton käynnissä Tampereella

Hackathonin haaste on selkeä: osallistujien tulee sijoittaa määrätylle alueelle viisi taideteosta ja miettiä, millaisella mobiilisovelluksella niiden äärelle voisi houkutella kävijöitä, antaa heille lisätietoa ja mahdollisesti muitakin etuja tai elämyksiä. Osallistujille tarjotaan tarvittava paikannusteknologia ja vapaa kulku kokeilualueella koko hackathonin ajan, joten ideoita päästään kokeilemaan käytännössä.

– Lopuksi jokainen tiimi tekee tuloksistaan lyhyen videon, jolla niitä esitellään eteenpäin, kertoo hackathonin fasilitaattori Kimmo Rouhiainen.

Erilaisia hackathoneja järjestetään Tampereella lisääntyvässä määrin, ja yhä useammin niiden järjestäjänä on kaupunki tai muu julkinen toimija, joka haluaa tuoda omaan toimintaansa kokeilukulttuuria ja osallistaa asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä. Tietohallintopäällikkö Eero Kaappa Tampereen kaupungilta muistuttaa, että kokeilujen tarkoituksena on ennen kaikkea ymmärtää, mihin kannattaa investoida.

– Kun jotain pilotoidaan, sitä ollaan jo viemässä tuotantoon. Mutta kun kokeillaan, tulosten perusteella voidaan valita paras tai olla valitsematta mitään. Kokeilemiseen satsaaminen saattaa siis säästää myöhemmässä vaiheessa moninkertaisen määrän rahaa, Kaappa sanoo.

Hackathonit ovat luonteva osa kokeilukulttuuria, ja niitä voidaan järjestää monenlaisista lähtökohdista: yhdessä tavoitellaan lopputulokseksi koodia, sovelluksia ja ratkaisuja, toisessa ideoita, näkemyksiä tai kokonaisuuden ymmärtämistä. Helmikuussa Tampereen kaupunki ja kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy kutsuivat opiskelijoita ja yrityksiä luomaan konsepteja joukkoliikenteen infojärjestelmiin.

– Siellä saatiin muun muassa nuorilta virkistäviä ja konkreettisia näkökantoja, jotka eivät välttämättä nouse esiin perinteisessä dialogissa, Kaappa kertoo.

Kun toimijana on kaupunki, kaikki palautuu lopulta asukkaisiin ja veronmaksajiin. Tampereen kaupungin tavoitteena on kehittää toimintaansa niin, että vuonna 2025 kaikki käyttäisivät ensisijaisesti digitaalisia palveluja. Näin saadaan palveltua kasvavaa määrää ihmisiä olemassaolevilla resursseilla.

– Veronmaksajat hyötyvät digitalisaatiosta, kun heidän verorahoillaan tuotetaan palveluja mahdollisimman järkevästi, Kaappa tiivistää.

ruokatauko hackatonissa

Hackathon on ohjattu tilaisuus, josta parhaimmillaan hyötyvät kaikki osalliset. Järjestäjät saavat vastauksia kysymyksiinsä ja osallistujat pääsevät näyttämään osaamistaan. Yksi sisätilapaikannuksen hackathoniin osallistuneista tiimeistä oli Citynomadi. Toimitusjohtaja Merja Taipaleenmäen mukaan Citynomadin kaltaiselle pienelle yritykselle hackathon on hyvä tapa ideoida laajemmin oman tuotteen käyttöä ja tutustua uusiin käyttökohteisiin.

– Hackathoneihin kuuluu yleensä toimeksianto ja haaste, joka tulee ratkaista esimerkiksi yhden viikonlopun aikana. On kiintoisaa kokeilla, pystymmekö tarjoamaan uuden ja tuoreen näkökulman haasteeseen ja nähdä, kuinka ideamme otetaan vastaan, Taipaleenmäki kertoo.

Citynomadissa toivotetaan tervetulleeksi myös hackathonien kehittyminen. Jos aiemmin ajateltiin, että hackathonissa paahdetaan ratkaisu haasteeseen ohjelmoimalla muutama vuorokausi yötä päivää, nykyään osallistujilta voidaankin odottaa selkeää esitystä haasteen ratkaisusta videona.

Entä mitä tapahtuu hackathonin jälkeen? Joukkoliikenne-hackathonin tulokset vietiin lähtötiedoiksi uuden info- ja maksujärjestelmän suunnitteluun. Aikanaan päästään toteamaan, miten ne uudessa systeemissä ja joukkoliikenteen käyttäjien arjessa näkyvät.

Sisätilapaikannuksen hackathonissa tiimit pystyivät viikonlopun aikana luomaan demoja mobiilisovelluksista, joiden avulla sisätilapaikannusta voidaan soveltaa taidetapahtumaan. Fasilitaattori Kimmo Rouhiaisen mukaan hackathon olikin silmiä avaava kokemus.

– Pääsimme todella puheista käytäntöön eli demosimme konkreettisesti, miltä sisätilapaikannus näyttää, tuntuu ja kuuluu osana Finlayson Art Areaa. Miten kävijä voi saada teknologian kautta uuden elämyksen ja palvelun, ja toisaalta miten tapahtuman tuottajat voisivat saada uutta dataa ja tietoa tapahtuman kehittämiseksi, Rouhiainen kertoo.

– Me löysimme hackathonista sovelluksen, jonka kehittämistä jatketaan sitä esittäneen tiimin kanssa. Tähtäimessä on, että viimeistään kesän 2018 Finlayson Art Area -kävijät pääsisivät käyttämään sitä. Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvä ja tehokas tapa tuoda ”ideoijat” ja palveluntarvitsijat yhteen, toteavat Varman Niinimäki ja Himmelblaun Ketonen.